Kolumni Maaseudun Tulevaisuudessa 21.9.2018

Auringonlasku

Joka sunnuntailla on tietty evankeliumitekstinsä. Tänä viikonloppuna voi kuitenkin poikkeuksellisesti valita kahdesta. Itsekin olen toimittamassa jumalanpalvelusta. Päädyin siihen evankeliumiin, jossa Jeesus ja opetuslapset kulkevat viljapellon laitaa. Senhän näkee ihan silmissään, sen kävelyn. Pellon ja viljan kieltä ymmärtävät kaikki. Se on jäänyt yhteiseen muistiin ja mieleen, vaikka omassa suvussa pellon laitaa olisi viimeksi kuljettu ajat sitten.

Evankeliumissa Jeesuksen seuraajat katkoivat tähkäpäitä – mikä sinänsä on erikoista nälän tyydyttämistä. Jutun pointti on kuitenkin siinä, että päivä oli sapatti ja että katkominen laskettiin silloin kielletyksi työksi, jonkinmoiseksi viljankorjuuksi. Kertomus päättyy Jeesuksen tunnetuihin sanoihin: ”Sapatti on ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten.” Viikkorytmi tähtää ihmisen hyvään. Lepo suojelee elämää.

Jeesuksen tokaisu tuntuu äkkiseltään pelkästään vapauttavalta, mutta ei sen mukaan eläminen silti ihan helppoa ole. Ellei kiellettyä ja sallittua ole jämäkästi määritelty, miten löydetään ne rajaukset, jotka ovat ”ihmistä varten”? Itse, yksin ja henkilökohtaisesti?

Saksan musliminaisten verkoston perustaja Özlem Nas, säteilevä ja iloinen ihminen, kysäisi minulta keväällä Euroopan uskontojohtajien neuvoston iltapalalla: ”Miten sinä muuten paastoat?” Useimpien uskontojen edustajien on helppo vastata, luterilaisen kristityn ei niinkään.

Kun paastokin on ihmistä varten ja kun tavan soveltaminen jää omaan varaan, harvoin siitä mitään tulee. Kulttuuri ja elämänrytmi kaipaavat yhteisiä ja yhdessä toteutettavia pelisääntöjä. Yhteiseen kristilliseen elämänmuotoon kuuluu pyhäpäivä, joka näyttää ja tuntuu erilaiselta. Sunnuntaina sopii – ja kannattaa – edelleenkin mennä kirkkoon. Mutta kun sunnuntai on ihmistä varten, ei tarvitse ahdistua, jos vuodenaika tai sää vaatii päivää maataloudelle. Vastoin vanhaa sanontaa myös pyhätyöllä voi olla siunaus.

Teimme sunnuntaina mitä teimme, pääasia on pitää yhdessä kiinni siitä, ettei se ole mikä päivä tahansa.