Kolumni Maaseudun Tulevaisuudessa 8.2.2019

Äskettäin kuolleen ihmisen asunto käyttäytyy oudosti. Toisaalta se tuntuu odottavan, että sen asukas avaa oven ja astuu sisään. Niin kuin aina ennenkin, aivan tavallisesti. Toisaalta se on jäykistynyt tietoisuuteen, ettei niin tule tapahtumaan. Ei enää, ei koskaan.

Siitä on vain jokin viikko, kun siunasin mumman haudan lepoon ja odottamaan ylösnousemuksen aamua. Mummaksi minäkin olin alkanut häntä kutsua, vaikka lapsilleni hän mumma oli. Kun taas minulle – niin kuin hänelle tapasin sanoa – suosikkianoppini.

Nyt hän siis on edesmennyt, mikä tässä tapauksessa tulee lukea niin kuin sana vanhastaan myös on ymmärretty: edeltä mennyt. Mumma, mutkaton kristitty, meni jo ennen muita kohtaamaan sen Pyhän Kolminaisuuden, jonka hän sanoitti hyväksi Jumalaksi, kulta-Jeesukseksi ja rakkaaksi Pyhäksi Hengeksi.

Mumman nyt oudosti käyttäytyvässä olohuoneessa katse keskittyi hyllykköön, joka oli täynnä kuvia; kirjat olivat toisaalla. Siinä olivat lapset, lapsenlapset ja lapsenlapsenlapset, kaikki kolme, seitsemän ja 15, puolisoineen kaikkineen.

Semmoinen oli mumman ikonostaasi, kuvaseinä. Mutta kun sellainen pyhä, jota ikoni kuvaa, pikemminkin katsoo meitä ja toivon mukaan esirukoilee meidän puolestamme, mumman kuvakaapissa suunta oli toinen. Siinä olivat kuvattuina kaikki ne, jotka hän joka ilta rukouksessaan nimeltä mainiten kantoi Jumalan eteen.

Tällaisia ihmisiä meidän joukossamme on. Jumalan palvelijoita, jotka toistavat ja toistavat rakkauden, myötämielen ja hyvän tahdon litaniaa. Joka päivä he esittelevät meidät Jumalalle vastaanottamisen arvoisina, vaikka olemmekin millaisia olemme.

Mumman ikonostaasi on nyt purettu, kun ei ”hänen asuinsijansa häntä enää tunne” (Ps. 103). Enää se ei odota häntä tulevaksi.

Mutta Suomi on täynnä muita kaapinpäällyksiä, jotka ovat rukouksen ja rakkauden alttareita. Kaikkialla on kuvapöytiä, joista heijastuu hyväntahtoisuus ja myötäeläminen.

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Ehkä sellaisen esillä pitäminen on jo itsessään rukous: muista, varjele, auta ja ole läsnä.