Mustavalkoisessa kuvassa nainen kirja kädessään kirjahyllyn edessä.
Kolumni Maaseudun tulevaisuudessa 4.12.2020

”Joka ikkunalla kaksi kynttilää.” Sanat ovat tutusta joululaulusta ja viittaavat taloon, joka omalaatuisesti ”törröttää” mäen alla. Kahta kynttilää kullakin ikkunalla on kuitenkin tavattu polttaa ennen muuta itsenäisyyspäivänä.

Tapa on vanhempi kuin arvaisikaan, paljon itsenäisyyttä vanhempi. Jo 1700-luvulla siten kunnioitettiin kuninkaallisia. Fammuni kertoi, että Venäjän vallan aikana helsinkiläisiä kehotettiin sillä tavoin juhlistamaan keisarillisia visiittejä.

Sortovuosina semmoinen juhlavalaistus jäi kuitenkin vähiin. Kynttilät paloivat sitä vastoin Runebergin päivän iltana vastalauseena venäläistämiselle ja Suomen erityisaseman murentamiselle.

Fammu puhui aina ruotsinvoittoisesti ”illuminaatiosta”, valaistuksesta. Itsenäisyyspäivän illuminaatio oli hänelle luovuttamaton perinne. Kuinka muuten olisi voinut ollakaan, kun hän oli kuulunut naiskagaaliinkin, naisten 1902 perustettuun vastarintajärjestöön.

Itsenäisyyttä juhlitaan Suomessa aikamoisella hartaudella: kynttilät ikkunalla eivät hihku eivätkä remua. Tunnelmaan on syynsä. Itsenäistyminen ja itsenäisenä pysyminen ei ole ollut itsestään selvää, vaan pikemminkin epätodennäköistä.

Kirjassaan Saksalainen Suomi professori Seppo Hentilä miettii, millaiseksi valistunut kansalainen vuoden 1917 lopulla olisi kuvitellut maansa tilan parin vuoden päästä. Hentilä tarjoaa kuusi vaihtoehtoa. Kirjan luettuaan ei tosiaankaan pidä niistä ykkösenä sitä, mikä toteutui: itsenäinen tasavalta, jonka päämiehenä on presidentti.

Tämän tajuaminen on aikamoinen illuminaatio siinä mielessä kuin tuota sanaa hengellistä elämää kuvattaessakin käytetään. Todellisuus näyttäytyy tarkemmin ja kokonaisemmin kuin ennen, ja tämä koetaan suoranaiseksi valaistumiseksi. Uudessa valossa selkenee niin maailma kuin mielikin.

Tänä vuonna itsenäisyyspäivä on toisena adventtisunnuntaina. Silloin kaksi kynttilää valaisee sekä historiantajua että seimelle vievää tietä. Joka tässä valossa katsoo olevan syytä kiitollisuuteen, on asianmukaisesti valaistunut.

Kuvassa fammuni naiskagaalivuosinaan.